Kylpyamme kutsui

Viimeisestä pesusta ja trimmauksesta oli jo jonkin aikaa, joten tänään päätin pikkusiskoni kanssa vielä vauvan pesulle naapuriin. Jekku oli hyvin lahjakkaasti kerennyt kuolata pikkupuudelimme alle viikossa pesukuntoon. Ja harjoittelu tekee Maddylle ihan hyvää. Samoin kuin trimmaajalle :D
Niille, jotka eivät ole nähneet pientä villakoiraa märkänä, voin kertoa, että näky muistuttaa kummasti jonkinlaista jyrsiujäeläintä.

Lisää kuvateksti

 Tässä vielä kuva  kaveruksista, Maddy hyvin pöyheänä pesun ja harjauksen jäljiltä. Naama ja takapuolikin saatiin siistiksi Yaelin pienellä avustuksella :)

Jekku kyläilee

Tuttavamme koira Jekku (kk villakoirauros) saapui ilahduttamaan arkeamme kahdeksi viikoksi omistajien ollessa lomalla. Pienen alkujännityksen jälkeen Maddysta ja Jekusta on nyt puolentoista viikon kuluessa tullut oikein hyvät ystävät.  Maddykin on ilahtunut saatuaan leikkikaverin, ja Jekku onkin jaksanut painia Maddyn kanssa vaikka kuinka paljon. Yleensä homma menee niin, että Maddy pomppii riemuissaan Jekun päällä ja hyökkäilee kiinni sen korviin, jalkoihin, naamaan, häntään tai mihin tahansa mistä vaan saa otteen. Jekku puolestaan makaa jossain asennossa lattialla hosuen suu auki. Vakituiseksi iltaohjelmaksi on vakiintunut iltahepuli, jolloin molemmat juoksevat ympäri alakertaa tuhatta ja sataa varmistaen samalla, että matot ovat varmasti rullalla jossain nurkassa ja sanomalehdet lentäneet vauhdissa seinille. Jekku tosin käyttää häikäilemättä hyväksi sohvia ja äidin sänkyä Maddyn joutuessa pysyttelemään lattiatasolla. Aika opetella hyppäämään sohvalle? :D

Lenkkeilykin on sujunut mukavasti kahden koiran kanssa. Jekku pääsee äitini tai pikkusiskoni kanssa pidemmille lenkeille, mutta olen itse muutamaan kertaan lähtenyt molempien kanssa ulos iltakäytölle. Molemmat kävelevät remmissä ihan nätisti, Maddy tosin sinkoilee aina välillä sinne tai tänne, mutta pääsääntöisesti se osaa kulkea hyvin hihnassa. Sekä reippaasti, Jekun kanssa ulkona ollessa Maddy ei paljoakaan ole viitsinyt jäädä nököttämään minnekään tienlaitaan ihmettelemään maailmaa, vaan kulkee reippaasti eteenpäin.

Possunnenät ja muut herkut ovat Jekulle pyhä asia, niitä ei jaeta - edes kämppiksen kanssa. Possunnenien kulkeutuminen koirien hampaisiin aiheuttaa välillä pieniä murahduksia Jekun suunnalta, joten ne ovat Maddyn pettymykseksi pysyneet yläkerrassa. Normaalista koiranruoasta ne eivät ole kehittäneet minkäänlaista kiistaa, vaikka Jekku mieluusti hotkaisee kaikki Maddyn ruoat vauhdilla naamaan. Herran oma ruoka ei oikein ole kelvannut.

Jekku asustaa luonamme vielä muutaman päivän Maddyn riemuksi, ennen kuin se palautetaan kotiin. Saa nähdä, miten Maddy suhtautuu kaverinsa lähtöön.

Puunausta

Maddyn kanssa ollaan harjoiteltu kohtalaisen paljon sitä, kuinka käyttäytyä harjatessa, mutta vielä on kyllä aika paljon parantamisen varaa. Kotisohvalla sylissä ollessa Maddylle ei ole mikään ongelma olla vähän aikaa selällää, että saadaan maha harjatuksi, toisin kuin trimmauspöydällä, jolloin lähistöltä löytyy aina se kammottava fööni. No, eiköhän Maddy siihenkin kokemuksen myötä totu.

Kynsienleikkuu on ollut hyvin helppoa, koska Maddy pysyy kohtalaisen hyvin paikallaan pidempäänkin, kuin 5 sekunttia. Kynsisaksiakaan se ei enää yritä siinä ohimennessä maistella. Trimmauksessa on vielä omat pulmansa, johtuen mitä luultavimmin trimmaajan kokemattomuudesta, mutta eiköhän se siitä sitten vähitellen :)