Sähköjänis, pentu kuin unelma ja muita tarinoita

Maddy 6vk

Olipa kerran pentu, joka oppi eräs päivä hyppäämään. Se hyppi yhä korkeammalle ja korkeammalle, yli kaikkien esteiden eikä sen hyppimisen intoa voinut kukaan estää. Pennun nimi on Maddy, ja se on todellakin oppinut käyttämään lihaksiaan tähän jaloon taitoon. Nimittäin se todistettavasti hyppii sohvalle ilman vauhtia ilman mitään ongelmaa. Se myös hyppii sohvallaistujan syliinkin pienellä vauhdilla. Yksi päivä se myös yllätti ja hyppäsi sohvaamme korkeamman kahvipöydän päälle tavoittelemaan lautasta, jolla hetkeä aikaisemmin oli ollut kinkkukiusausta. Tosin sitä moitittiin siitä sen verran tiukasti, ettei se ole sen jälkeen yrittänyt sitä uudestaan. Agilitystä Maddy tulee varmaan pitämään, hyppiminen on kuitenkin sen alaa selkeästi.

Maddy 6vk

Maddy on kehittynyt viime aikoina melkeinpä silmissä. Se pitää lenkkeilystä, ja se jaksaa lenkkeillä pitkäänkin. Kävimme eilen puolentoista tunnin lenkillä, kun jatkoimme vain kävelemistä kun Maddy meni niin innokaasti ja energisesti eteenpäin. Vaikka se säikähti rähjääviä suomenlapinkoiria eräässä pihassa lenkin alussa. Ei ole ensimmäinen kerta, Maddy on niitä aikaisemminkin pelästynyt, silloin ne meinasivat melkein tulla portista läpi. Ei ihme, että se hieman kammoksuu isoja haukkuvia koiria. Pääsimme kuitenkin aika nätisti ohi siitä portista kuitenkin. Maddy on kehittynyt siinä suhteessa, se ei enää yritä pinkoa mahdollisimman kauas, niin kuin se teki joskus ihan pienenä jos se kaksikko sattui vaanimaan sen portin takana.

Muuten se tervehti erittäin reippaasti muita koiria, tosin kaikkein rasavillimpiin se piti kuitenkin muutaman kymmenen sentin hajuraon. Omistajia Maddyä ei kiinnostanut hirveästi moikata, koirat olivat paljon kiinnostavampia. Se suhtautui oikein reippaasti myös lenkkeilijöihin ja riehuviin lapsiin, jotka aluksi vaikuttivat pikkaisen pelottavilta. Treenasimme lenkin aikana vähän luoksetulon alkeita ja perusasentoa. Molemmat Maddy hallitsee jo aika hyvin.

Puolentoista tunnin lenkin jälkeen Maddy oli hieman poikki. Sille iski iltahepuli, ja se juoksi muutaman minuutin ympäri alakertaa ihan villinä. Sitten se rauhottui ja nukahti aika nopeasti. Sitä se lenkkeily teettää.

Maddy 3kk

Tänään oli taas pentukoulu, jonne lähdimme Maddyn kanssa isäni kyydillä. Jotenkin kummasti kumpikaan ei ollut osannut tulkita kelloa, joten olimme loppujen lopuksi lähteneet puoli tuntia liian aikaisin. No, ainakin olisimme ajoissa. Maddy nukkui nätisti lähes koko matkan, mutta heräsi vähän ennen kuin saavuimme Konalaan. Ilmeisesti se tunnisti paikan käytöksestä päätellen. Viimeisillä metreillä oli sen verran kuoppia, että auto keikkui. Ilmeisesti siinä kohdassa käteni painoi jotenkin Maddyn vatsaa + sitä pikkaisen taisi jännittää + se oli ilmeisesti kerennyt syödä vähän ennen kuin hain sen. Maddy nimittäin oksensi koko vatsansa sisällön yhdellä pulautuksella housuilleni. N. minuutin ennen kuin olisin noussut autosta. Ajoitus täysi kymppi siis.

Ei siinä sitten mitään, putsasin housuni, nousimme Maddyn kanssa autosta ja lähdimme sitten ovelle päin. Maddyä vähän tärisytti oksennuksen jälkeen, mutta se käveli kuitenkin pirteästi eteenpäin. Tosin vähän ennen kuin pääsimme ovelle, sisältä alkoi kuulua aivan tajutoman kovaa haukkumista, joten pikkaisen meni Maddyllä pupu pöksyyn tästä yllätysmomentista. Ei siinä mitään, menimme sisälle ja siinä vaiheessa kun otin takkia pois Maddylle iski ilmeisesti jokin takauma "ai niin tää on tää paikka, tää jännä paikka". Paljastui, että agilityradan treenivuorossa oli muutama espanjanvesikoira, joista yksi piti aivan järkyttävää mekkalaa odottaessaan omaa treenivuoroaan. Maddy kuunteli hetken silmät pöyreänä sitä huutoa kun ei nähnyt, mistä se kuuluu. Koira kun oli portin toisella puolella. Portista tuli kohta yksi vesikoira omistajineen ulos, ja Maddy totesi koiraa moikattuaan, että sehän oli ihan kiva --> ei se toinenkaan voi olla niin paha --> mitän jännää tässä nyt enää on? Sen jälkeen se meni ympäriinsä kuin tutkimusmatkailija, eikä korvaasakaan enää jaksanut heilauttaa niille koirille. Kaikkein hauskinta oli vielä se, kun Maddy näki kasvattajan pojan kulkevan tilan läpi. Siitähän riemu repesi. Sen päälle eräs vesikoirien omistajista tarjosi Maddylle vielä pientä makkaranpalaa. Tila todettiin ilmeisesti ihan sika kivaksi paikaksi.

Maddy paineli tokopuolelle vauhdilla, kun kurssi alkoi. Ei pienintäkään merkkiä viime kerran keskittymisvaikeuksista. Maddy ei ole koskaan vielä totellut niin nätisti missään. Se jaksoi keskittyä koko sen ajan, kun sen käskettiin tehdä jotain. Se oli heti kuulolla, kun sitä kutsui. Ja se osasi kaiken, mitä oli osannut kotonakin. Perusasennosta tulee vielä sen bravuuri. Se ei vielä osaa täysin sanaa "sivulle" ilman kättä, mutta käden kanssa se tulee täsmälleen oikeaan paikkaan, ja jaksaa kököttää siinä ja katsoa silmiin aika pitkään. Maddy tarvitsee vielä käsimerkkejä, mutta niiden kanssa maahanmeno toimii oikein hyvin, sekä edessä ollessa ja sivulla. Kävimme tänään paikallamakuun alkeita sekä liikkeestä maahanmenon alkeita. Paikallamakuuseen ei ihan meinannut kärsivällisyys riittää, mutta loppujen lopuksi Maddy jaksoi hetken pysyä paikallaan, vaikka nami katosikin nanosekunniksi edestä. Liikkeestä maahanmeno sujui myös siihen asti, kun sen pitäisi periaatteessa jäädä paikalleen vaikka ohjaaja liikkuu. Tätä harjoitellaan siis. Tunnin loputtua Maddy pääsi vähän tutustumaan muihin pentuihin, mikä oli sen mielestä oikein mukavaa. Oikein onnistunut kerta siis :)

Maddy 3kk

Tulimme takaisin tälläkin kertaa bussilla ihan harjoituksen vuoksi. Maddy käyttäytyi taas oikein nätisti, ja nukkui/nuokkui puolinukuksissa tälläkin kertaa. Ainoa epäilyttävä henkilö, jota piti vähän kyylätä oli eräs spurgu-mies, jonka kanssa tuli itse asiassa keskusteltua oikein antoisasti saksanpaimenkoirien jalostuksesta. Kamppi oli vieläkin aika jännä paikka, ja suurten ihmismassojen vuoksi kannoin Maddyn bussiin. Kampinaukio ei kuitenkaan ollut enää yhtään jännä paikka, viimeksi Maddy vielä vähän jännitti siellä kulkemista. Varmuutta on tullut aimo annos lisää :) Illalla se nukahti harjauksen aikana syliini hetkessä, oli henkisesti raskasta selkeästi muistaa kaikki ne käskysanat ja niiden merkitys.

Maddy 3kk